Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2010 Euroopan vammaisstrategian 2010-2020. Vammaiseksi määritellään henkilö, jolla on ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi muiden esteiden ohella estää henkilön täysimääräisen osallistumisen yhteiskuntaan. Tämän määritelmän mukaan Euroopan Unionin väestöstä noin yksi kuudesosa, eli noin 80 miljoonaa on vammaisia. Rajallisten työmahdollisuuksien takia vammaisten köyhyysaste on 70% keskimääräistä korkeampi. Euroopan vammaisstrategia pyrkii edistämään vammaisten toimintamahdollisuuksia ja täysipainoista osallistumista yhteiskuntaan ja talouteen. Strategiaan kuuluu yhteensä kahdeksan eri osaa.
1. Esteettömyys ja saavutettavuus
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ennakkoedellytyksiä yksilön täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskunnan ja talouden toimintaan. Yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin järjestelyihin ja palveluihin edistävät esteettömyytä ja saavutettavuutta.
2. Osallistuminen
Yhteiskunnan rakenteissa on olemassa esteitä, jotka rajoittavat vammaisten yhdenvertaisuutta ja mahdollisuuksia käyttää perusoikeuksiaan täysipainoisesti. Komission yhtenä pyrkimyksenä onkin poistaa niitä esteitä, joiden vuoksi vammaiset eivät voi harjoittaa oikeuksiaan, sekä edistää siirtymistä laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin. Osallistumisen edistämiseen kuuluu myös erilaisten vapaa-ajan ja virkistystoiminnan mahdollisuuksien lisääminen.
3. Yhdenvertaisuus
Euroopan komissio on asettanut syrjinnän kieltävän direktiivin 2000/78/EY edistämään monimuotoisuutta ja torjumaan syrjintää. Komissio pyrkii myös edistämään vammaisten yhdenvertaista kohtelua luomallaan kaksiosaisella toimintamallilla, johon kuuluu EU:n syrjintää koskevan lainsäädännön käyttö, sekä syrjinnän torjumista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävä aktiivinen politiikka.
4. Työllisyys
Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on jakaa tietoa vammaisten työllisyystilanteesta, kartoittaa haasteita, ja hakea ratkaisuja ja parannusehdotuksia. Erityisesti pyritään huomioimaan vammaisten nuorten edellytykset koulutuksesta työelämään siirtymisessä. Merkittävää on myös itsenäisen ammatin harjoittamisen mahdollistaminen ja työpaikkojen laatuun panostaminen.
5. Koulutus
Etenkin vammaisten ja lasten kohdalla on otettava huomioon jäsenvaltioiden vastuu koulutuksen ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä. Pyrkimyksenä on myös lisätä vammaisille tarjolla olevien koulutusmahdollisuuksien tietämystä.
6. Sosiaaliturva
Koulutukseen ja työelämään osallistumista rajoittavat tekijät aiheuttavat tuloeroja, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Tätä pyritään estämään varmistamalla sosiaaliturvajärjestelmän laatu ja kestävyys vammaisten kannalta.
7. Terveydenhuolto
Työterveyden ja työturvallisuuden suhteen pyrkimyksenä on vähentää työelämään liittyviä riskejä ja parantamaaan integrointia takaisin työelämään.
8. Ulkoiset toimet
Vammaisten oikeuksien edistämiseen ulkoisessa toiminnassa kuuluu muun muassa EU:n laajentuminen ja kehitysyhteistyöohjelmat.