Kuinka motivoitua pois työttömyydestä tämän ajan maailmassa?

Elämme aikaa, jossa perinteisissä teollisuusmaissa alemman tason töiden saaminen ja hakemin on käynnyt hankalaksi.Työelämä on jakautunut vahvasti. Toisilla on motivoivaa työtä. Lisäksi he usein saavat kunnollisen korvauksen työstään. Palkkakin usein kannustaa jo sinällään. Alemmalla tasolla työn hankkiminen ja epävarmoissa oloissa työn tekeminen sen sijaan saattaa kääntää ihmisiä pois kokonaan työelämästä.

Merkit ovat nähtävillä erityisen selkeästi Yhdysvalloissa

Tällaistä on nähtävissä Yhdysvalloissakin, jossa työttömyystukia ei saa rajattomasti. On syntynyt sellaista ilmiötä, että työttömiksi jääneitä ihmisiä hakeutuu asumaan joidenkin kavereiden ja sukulaisten luo. Toki yritystä löytää osalta, mutta ajatus siitä, että kykenisi pärjäämään omillaan on kadonnut. Saatavilla olevat työtilaisuudet ovat satunnaisia ja niistä saatava tyydytys on niin vähäistä, että jopa lähipiiriin takerrutaan mieluummin. Tämä ilmiö kuvaa sitä, että globaalin kilpailun vuoksi tapahtuu syrjäytymistä pois työelämästä ilman, että siihen kannustaa ylenpalttiset työttömyyskorvaukset.

Makroekonomistiset näkemykset ja ihmisten todellisuus

Suomessa halutaan kohottaa kansantaloudellista osaamista. Tämä nähdään vastauksena kiristyneeseen kansainväliseen taloustilanteeseen. Kun vain löydetään työpakista oikeat työkalut – niin simsalabim – jo alkaa tapahtua ihmeitä. Ihminen kuvitellaan pelkäksi taloudellisten kannustimien ja rangaistusten ohjaamaksi olennoksi.

Carl Hagenbeck perusti Hampuriin eläintarhan vuonna 1907. Se oli ensimmäinen eläintarha maailmasssa, jossa eläimet saivat olla mahdollismman luonnonmukaisessa ympäristössä. Hagenbeck itsekin halusi elää mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä. Hänen muistelmistaan löytyy kuvaus siitä, kuinka hän tunsi vapautuvansa joka kerta kun laiva lipui Suezin kanavasta etelään “sinne missä ihmiselo on jotain muutakin kuin kellokortin leimaamista”.

Länsimaiset ihmiset ovat saaneet nauttia taloudellisesta vauraudesta pitkälti siksi, että he ovat alistuneet rattaiksi koneistoon, jota ohjataan ylhäältä. Toisaalta suurelle osalle ihmisistä työ on se rakennusaine, joka pitää heidät kasassa.

Nyt ei kuitenkaan enää kellokortin leimaamista pääse tekemään kuka tahansa. Tehtaat ovat lähteneet Kiinaan ja muualle. Toisaalta Hagenbeckin filosofia alkaa saada sijaa ihmisten sydämissä. Töitä voi tehdä etänä. Nuoria kannustaa ilmastopakolaisuuteen se, että myymällä puhelimella tai näpyttelemällä netissä pärjää pienemmillä palkoilla Espanjassa tai Thaimaassa paremmin kuin kalliiden vuokrien Suomessa.

Onkin siis nähtävissä, että ihmisten ajattelussa on muitakin elementtejä kuin kansantalouden ongelmat. Yksilöt tekevät valintoja vapaammassa maailmassa. Suomen makroekonomian pohtijat

elelevät omissa maailmoissaan.